keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

K niin kuin kandi




Heipä hei, sinä elektroninen päiväkirjani!

Oltiin viime viikonloppu poikaystävän ja pikkuveljen kanssa faijan luona landella ja ai jösses, että tuli tarpeeseen! Nyt on nimittäin sellainen juttu, että kandin kirjoittamisen kanssa pitää ottaa aika hillitön spurtti tässä tulevien viikkojen aikana.

Kandin alkutaipale ehtikin jo aiheuttaa pienehkön tukon harmaita hiuksia. Käytän kandini kaunokirjallisena lähteenä L.M. Montgomeryn Anna-sarjan ensimmäistä osaa, Annan nuoruusvuodet -teosta. Kandi on siis kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa tehtävä kirjallinen tutkielma ja yleensä monen yliopisto-opiskelijan ensimmäinen tieteellinen tutkimus. I know, tieteellinen tutkimus kuulostaa aika pelottavalta, mutta ei kandia tarvitse jännittää. Riippuen opiskelualasta, kandit voivat olla esimerkiksi kirjallisuuskatsauksia, eli oikeastaan silloin kirjoitetaan ja tutkitaan lähinnä, mitä omasta tutkimusaiheesta on aiemmin kirjoitettu: miten sitä on tutkittu ja mihin tuloksiin päädytty. Näin tehdään usein ainakin kauppiksessa (tämä on toisen käden tietoa kauppisystäviltäni), mutta me tehdään humanistisessa jo kandissa ihan omaa tutkimusta.

Tarkoituksenani oli aluksi kirjoittaa mielikuvituksesta, muistoista ja identiteetin muodostumisesta. Olin aiheesta hyvin innoissani, mutta parin viikon lähteiden etsinnän jälkeen jouduin toteamaan, että voihan itku, ei löydy tutkimuskysymykseeni sopivaa teoreettista lähdemateriaalia, ei sitten millään. Lisäksi meillä yleisessä kirjallisuustieteessä kandit ovat tosi lyhyitä, vain parinkymmensivuisia, joten tutkimuskysymys on rajattava hyvin, ettei tutkimus lähde rönsyilemään ja ettei itse ylitä tuota tarkoin määriteltyä 20 sivun siistääonaivanehdotonmaksimikylmääkyytiätuleejostonylimeette -ylärajaa.

Niinpä eilen tiistaina, kun kandisemmassa käsittelimme ryhmäläisten, eli myös minun, viikko sitten palauttamia tutkimussuunnitelmia, kerroin omalla vuorollani, että olen kuluneen viikon aikana päättänyt vaihtaa tutkimusaihetta ja -kysymystä lähteiden puutteen vuoksi. Nyt aion lähestyä teosta romantiikan representaatioiden kautta. Lähdekirjallisuutta löytyy niin paljon enemmän (ja vihdoin ne oikeasti koskevat tutkielmani aihetta!), mikä on aivan superhyvä, koska mulla on kandin ensimmäisen version palautuspäivä jo kolmen viikon päästä.  KOLMEN VIIKON. Vähän tuli rytmihäiriöitä semmassa, kun kuulin päivämäärästä, mutta onhan tässä ennenkin todettu, että deadline on paras motivaatio. Lähinnä itseni kohdalla huolettaa, että ehdinhän paneutua teoreettisiin teoksiin huolella ja löytää sieltä näkökulman, johon kaunokirjallista teosta peilata, koska ennen sitä en voi oikeastaan aloittaa varsinaista kirjoittamista. Kävin tänään hakemassa neljä lähdeteosta kirjastosta ja kunhan olen saanut tämän postauksen naputeltua, aion perehtyä niihin.

Välillä sitä tulee kyllä vakavissaan mietittyä, että olenkohan haukannut liian suuren palan taas vähän kaikesta. Tässä on kuitenkin kevääksi suunnitteilla viimeisten kurssien, parin akvaariotentin ja kandin kirjoittamisen lisäksi ainakin yksi ulkomaanreissu ja vähän uusia tuulia yliopiston ulkopuolellakin. Toisaalta olen huomannut, että pieni stressi saa mut vaan toimimaan tehokkaammin ja kaikki yllämainitut jutut ovat sellaisia, joista olen hyvin innoissani!

Koska kyllä ne asiat aina järjestyy ja kyllä se aina siitä.

Tuntuu myös vähän hullulta, että mun kandiksi valmistuminen lähestyy kovaa kyytiä. Justhan mä vasta olin fuksi ja ensimmäistä viikkoa yliopistolla.

Sen olen kyllä huomannut, että aika harva yliopisto-opiskelija valmistuu "vahingossa" ajallaan. Ei sitä turhaan sanota, että yliopisto-opiskelu on tosi itsenäistä. Opiskelijan on itse huolehdittava, että käy kaikki pakolliset kurssit ja että vaadittu noppamäärä (kandissa 180 op) tulee täyteen. Ja se vaatii suunnittelua. Mä oon itse tosi järjestelmällinen ihminen ja mullahan oli kandisuunnitelma (eli missä järjestyksessä, mitkä kurssit ja missä periodissa ne kanditutkintoni aikana käyn) laadittuna viikko yliopiston alkamisen jälkeen. Toki yliopistosta selviää varmasti hyvin ilman noin pikkutarkkaa pipertelyä, mutta kuten tossa totesin, mä olen tosi järjestelmällinen. Ja olin aivan hyperinnoissani yliopiston alkamisesta.

Uu ja hei! Loppuviikosta on luvassa jotain uutta täällä bloginkin puolella!

xx,

Anna

P.S. UU AINIIN VOL 2! Tasa-arvoinen avioliittolaki astui tänään voimaan! Eläköön rakkaus ja taas hieman tasa-arvoisempi Suomi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti