Vuosi 2013, high five eli kiitti ja kuitti.

Musta oli hauskaa kun tajusin, että tää mun asunto muistuttaa ihan mua juuri nyt, vuoden vaihtuessa. Kaikki on maantieteellisesti siellä missä pitääkin (lue: kamat ylipainoisine matkalaukkuineen kaikkineen tän kämpän seinien sisällä ja minä Helsingissä), mutta kaikki muukin onkin sitten vähän hujan hajan.

Sain tosiaan vihdoin asuntoni avaimet ja nyt voin sanoa olevani niin kotona kuin vain koskaan voin olla.

Ja mikä parasta (tai pahinta, jos haluaisi negistellä. Onneksi en halua), en tiedä yhtään, mihin kaikki tulee lähiaikoina siirtymään. Tämän kyllä-nyt-olisi-lukion-äikänmaikka-ylpeä-metaforan takana piilee tietenkin kaksi merkitystä: mun sisällä on jo pitkään kytenyt halu muuttaa tän asuntoni järjestystä. Tai no tän yhden ainoan huoneen, mutta kuitenkin. Epäilemättä heti huomenissa jahka darraltani jaksan, alan raahaileman huonekaluja ympäri ämpäri. Tässä kämpässä ei tällä hetkellä ole mitään muuta valmista kuin sänky ja senkin paikkaa tosiaan arvon. Sen kuitenkin petasin, että olisi aamuyön pimeinä tunteina mukava sukeltaa puhtaisiin lakanoihin, ihan sama missä päin kämppää tuo ihana untuvakasani sijaitsee.

Toinen merkitys on tietenkin oma elämäntilanteeni. Olen siellä missä tahdonkin, Helsingissä, mutta mistään muusta en sitten tiedäkään mitään. En osaa määritellä tulevaisuuttani edes kahden viikon päähän ja se tuntuu tälle rutiineja osittain rakastavalle tytölle samaan aikaan kamalalta ja silti ihan vähän ihanalta.

Elämää pitäisi lähteä viemään johonkin suuntaan, monessakin mielessä, mutta vielä en osaa sanoa minne. Enkä sanoa "pitäisi" velvollisuudentunnosta, vaan siksi, että itse haluan. Haluan, että elämäni löytää jonkun suuremman suunnan, tai vaikka kaksikin.

Mutta kuten olen aina ennenkin olen sanonut, sanon taaskin: asiat menevät niin kuin niiden kuuluu mennä. Sekä mun, että kaikkien muidenkin elämissä.

Toiveikkaana, onnellisena ja edellisistä vuosista tajuttoman kiitollisena jään utelias katse silmissäni odottamaan, mitä vuosi 2014 tuo tullessaan.

I got a feeling it's gonna be good.

Ihanaa uutta vuotta, muistakaa osoittakaa rakkautta niille jotka koette sen arvoisiksi (oli uusivuosi tai ei) ja iisisti rakettien kanssa. Me heittäydyttiin rakkaan ystäväni kanssa ihan villeiksi ja ostettiin kokonaiset kaksi pakkausta tähtisädetikkuja. Ja voin paljastaa jo etukäteen, että ei harmita katsoa kun kolme euroa rätisee tuhkana ilmaan.

xx,

Anna