torstai 2. helmikuuta 2012

yksi elämysmatka, kaksi baari-iltaa ja kolme kertaa lakatut kynnet

Päivää (meinasin alottaa tän ilosella "perjantaipäivää!"-tervehdyksellä, kunnes tajusin että tänään onkin ehkä vasta torstai. miten voi olla ihminen näin sekaisin viikonpäivistä? sitäpaitsi nyt taitaa vähän niin kuin olla jo ilta)

Kävin tänään Helmetissä (eli Helsingin kirjastojen sivuilla) tsekkaamassa, josko mun pääsykoekirja olis vihdoin ja viimein saapunut tohon mun lähikirjastoon, jonne sen varasin viime viikolla. Se on nyt ollut "matkalla" kolme (!!) päivää (kävellenkö ne niitä kirjoja kuljettaa kirjastosta toiseen?). Nyt se on onneksi saapunut tonne Rikhardinkadulle niin pääsen aloittamaan viikonloppuna intensiivisen opiskelun. Köh köh. Siis todellakin.

Ei vaan, oikeesti oon aika innoissani että saan vihdoin vaihtaa sen %#/!&"#% nettimatskun tohon kirjaan. Anna sydän pääsykoeopiskelu och så vidare.

Sitten muihin asioihin.

Voisin alottaa vaikka siitä, että kävin vihdoinkin ostamassa ne nahkasaappaat. Mustat, yksinkertaiset ja ah niin kauniit. Kaunis oli kyllä se parinsadan euron hintakin, mutta mä ajattelin, että klassinen kenkäpari kestää kyllä aikaa ja katseita, kunhan vaan niitä huoltaa oikein. "Ihan tavallinen kenkäplankki on noiden paras kaveri", sanoi oikein mukava Biancon myyjäkaksikkokin. Vähän jäykäthän noi vielä on, mutta edellisissäkin nahkakengissä meni ainakin se pari viikkoa ennen kuin ne oli oikeasti mukavat jalassa.

En kykene ymmärtämään, miten mä oon elänyt ilman noita saappaita?! Onneksi ne ajat ovat takanapäin. Oon kyllä ylpee itestäni koska tää mun projekti "jätä tekonahkatuotteet hyllyyn" sujuu tosi hyvin! Lisäksi taas yksi rasti ruutuun mun GOT 2 GET -listassa.

Olin maanantai-iltana töiden jälkeen faijan luona syömässä ja hitsi kun tykkään tollasista isä-tytär -hetkistä. Me puhutaan aina paljon kun nähdään. Viime viikkoina meidän yksi pääpuheenaihe on ollut usein politiikka ja presidentinvaalit, yllätys allatus. Niin myös eilen. Keskustelua syntyy vaikka meillä ei juurikaan oo näkemyseroja, mutta me kuitenkin eri ikäpolvien edustajina katsotaan asioita eri kantilta. Mutta sen oon jo monta kertaa todennut, että on se mun faija vaan maailman inspiroivin ja upein tyyppi. Rakastan mun perhettä, ei mulla muuta. Tollasten "katu-uskottavien" poliittisten aiheiden lisäksi me tietty puhutaan myös paljon ihan arkisista asioista. Kerroin esimerkiksi faijalle kuinka oltiin lauantaina tyttöjen kanssa ulkona ja tapasin illan aikana yhen jäätävän tyypin, johon meinasi mennä hermo ja sitten me yhdessä nauretaan näille mun tempauksille.

Ainiin ja nyt kun ruoasta puhutaan. Viime viikolla vein iskän syömään sushia Kampin Ichiban Sushiin. Iskä söi sushia ensimmäistä kertaa elämässään ja voin kertoa, että se puikoilla syönti ei sujunut ihan smoothisti. Mulla oli niin hauskaa kun näytin miten puikoilla syödään ja lupasin jo viedä iskän sushille uudestaan, että se sisäistää kunnolla ton puikoilla taiteilemisen.

Tältä mä näytän kun opiskelen T:n kanssa.
Lämmintä ja mukavaa. 

Olin viime perjantaina töiden jälkeen vähän väsynyt ja katsoinkin vaan ihan onnessani Justin Bieberin Never Say Never -dokkaria. Justinilta tulee kohta uus levy! Oi kunpa siellä ois hyviä biisejä!

Yhtä paljon kuin ton dokkarin katsominen, mun mielialaa nosti myös vanhalta koulukaverilta saatu viesti:

"bussissa istuu ihan sun näköinen nainen, mutta 15 vuotta vanhempana. älä huoli, tulet näyttämään vanhempanakin erittäin hyvältä! ;)"

Siis. Miten. Liikkistä. En kestä oikeesti. Tulin tosta niin hyvälle tuulelle, ettei mitään rajaa. Tollaset viestit on niin aww.

Perjantaista lauantaihin: mä oon nyt kahtena peräkkäisenä lauantaina ollut Tavastian Lauantaidiskossa (kavereiden kesken Ladi tai Ladise). Ja molempina iltoina mulla on ollut ihan tajuttoman hauskaa, jonosta jatkoille asti. Ei siinä muuten mitään, mutta mä inhoan Ladia! Okei. Inhosin. Mä en ikinä tykännyt siitä, mä en ikinä käynyt siellä. Ihan vaan koska siellä soi biisejä, joita en oo ikinä kuullutkaan. (Ai mikä avarakatseisuus ja uusiin asioihin tutustuminen? En tunne kyseisiä termejä.) Lisäksi mä oon aina vaan nauranut kaikille hipstereille, jotka siellä käy (älkääkä loukkaantuko, tää on tasapeli, koska ne hipsterit on yhtä lailla varmasti nauraneet mulle) No, asiat ovat muuttuneet. Panikoin tätä yhelle mun hipsterimäiselle kaveripojalle. Sain seuraavan vastauksen:

  • "jos naurat hipstereille, ni ja pidät nauramisesta, ni eiks kannata mennä paikkaan jossa on hipstereitä
  • ainaki mun logiikalla näin"


Mä en välillä kestä miten yksinkertaisen fiksuja mun kaverit osaa olla. Tosta tuli mun top 1-tekosyy käydä Ladissa.


Riemuidiootti on innoissaan.

Ladissa soi molempina iltoina tosi monta hyvää biisiä (mä oon se tyttö, jonka kuulette kiljaisevan kovaan ääneen aina kun joku hyvä biisi alkaa soimaan. Viikko sitten näin kävi mm. kun Kelly Clarksonin Since you've been gone pamahti kajareista) ja tanssittiinkin koko ilta. Lukuunottamatta niitä hetkiä kun tilattiin tiskillä mustikkashotteja. Olin jo ihan unohtanut miten hyviä nekin on!

Mä hei kuulkaa oikein panostin. Eli laitoin paidan
(tuubitopin) semikorkeiden farkkujen sisään.
Musta se oli tosi hipsteriä.

Pilkun jälkeen menin jatkoille yhen toisen frendin luo Punavuoreen (melkein mun naapuriin! ihanaa kun joku asuu lähellä!) ja puhuttiin ihan mielettömän syvällisiä puol kasiin asti aamulla. Sit puoliunessa totesin, että en tasan jaksa mennä kotiin ja nukahdin. Heräsin vähän ennen yhtä T:n viestiin, jossa se muistutti meidän elämysmatkasta. Kaksi tuntia myöhemmin olin jo Roban ja Fredan kulmassa odottamassa sitä.

Lady Mozart tositoimissa. Kiinnittäkää erityistä
huomiota sormien hivelevään "pianonsoitto"
-asentoon. Sormenpäillähän sitä pitäis soittaa.
Mutta ei kuulkaa noilla kynsillä.

Sunnuntaina tosiaan tehtiin pikkasen darrasina väsyneinä elämysmatka Jätkäsaaren Verkkokauppa.comiin. T kävi hakemassa sieltä tilaamansa puhelimen, mutta ennen sitä me päätettiin tehdä kierros paikan päällä. Ja geez toi mesta on ISO! Oltiin siellä ihanku lapset, kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä.

Noi oli sellaset lasit, joilla pysty kattomaan 3D-telkkaria.
Ei ollu järin mukavaa. Hauskaa se oli silti.



Ehkä maailman isoin grilli. Päätettiin T:n kanssa,
että hankitaan tollanen meidän partsille sit ku
löydetään joku kiva kimppakämppä.


Siis siellä oli jopa Angry Birds-keinuritsa! How cool is that?!
Toim. huom. Annan uudet nahkasaappaat!

Nyt meen nukkumaan että jaksan huomenna töissä. Duunin jälkeen aion vähän siivoilla (ja käydä siellä kirjastossa), koska mun nuorin pikkusisko saapuu yökyläilemään mun luo lauantaina. Niin kivaa, aiotaan mennää leffaan ja kaikkee!

Oon tällä viikolla lakannut kaksi kertaa kynnet, ensin sormet ja sitten varpaat. Huomenna pitäis lakata taas kynnet. Mua kauheesti tympii kun lakka kuluu kynsien päistä kun töissä pitää näpytellä kynsillä ja tehä kaikkia pikkutarkkoja juttuja. Toisaalta kynsien lakkaaminen on mulle lähes terapiaan verrattava ajankäyttömuoto, joten aika plusmiinusnolla, koska mikään ei oo parempaa kuin lakata kynsiä kaikessa rauhassa.

Tsuiui,

Anna

ps. mä oon nyt jo onnistunut tekemään kolme eri ruokalajia hyvin onnistuneesti: kasvislasagnea (josta nousi kaveripiirissä hirveä haloo, kun jengi luuli että oon alkanut kasvissyöjäksi) ja kanarisottoa. Oon niin ylpee itestäni. Eilen tein herkkusieni-tomaatti-sipuli-pastakastiketta. Tosin unohdin sipulin ja kastikkeesta tuli maailman rumin (onneksi maku vähän kompensoi ulkonäköä) Pohdiskelin tässä vaan, että milloinkas se seuraavan Suomen Top Chefin haku alkaa..?

2 kommenttia:

  1. Ootpas söppänä! Ja rouheimmat saappaat ikinä :--D Myöki haluun!

    VastaaPoista
  2. Hei kiitsa! :) Ei muuta kuin kaupoille vaan, kenkiähän ei voi koskaan olla liikaa! :D

    VastaaPoista